Tiedonhankinta voidaan kuvata prosessina, jossa on erotettavissa useita työvaiheita. Tämä opas tutustuttaa sinut tiedonhankinnan prosessin eri vaiheisiin. Saat vinkkejä mm. hakusanojen ideointiin, tiedonlähteiden valintaan ja löydetyn tiedon kriittiseen ja eettiseen käyttöön.
Prosessin vaiheet:
Tiedonhaun yksi tärkeimpiä ja aikaa vievimpiä vaiheita on hakusanojen ideointi, sillä hakusanat ratkaisevat haun onnistumisen. Hakusanat voivat olla vapaasti valittuja sanoja tai asiasanastoissa määriteltyjä asiasanoja. Hakusanat ovat useimmiten perusmuodossa, eivät kokonaisia lauseita. Huomaa, että sanat, joilla kuvaat muille tutkimusaihettasi, eivät välttämättä ole samoja, joilla aihettasi käsitteleviä julkaisuja löytyy hakujärjestelmistä.
Hakusanojen ideointiin kannattaa käyttää aikaa. Mieti, mikä omassa aiheessasi on keskeisintä ja millaisista asioista haluaisit löytää lisää tietoa. Tavoitteena on tunnistaa aiheen keskeiset käsitteet, joista muodostetaan hakusanoja.
Hakusanoja ideoidessa kannattaa käyttää sanakirjoja ja asiasanastoja apuna. Myös oman alan kirjallisuudesta löydät vinkkejä, mitä sanoja kannattaa käyttää hakusanoina. Kiinnitä erityistä huomiota synonyymeihin ja aihetta laajemmin tai suppeammin kuvaaviin sanoihin, käsitteisiin ja lyhenteisiin. Monelle käsitteelle on vakiintunut käyttöön jokin lyhenne, esim. human resource management - HRM. Tiedonhaussa kannattaa hakea molemmilla.
Tiedonhaku on hyvä aloittaa käyttämällä hakusanoina kahta tai kolmea keskeistä sanaa, jotka kuvaavat aihettasi. Kokeile sekä vapaasti valitsemiasi hakusanoja että asiasanastoissa määriteltyjä asiasanoja. Erilaisia hakusanoja kokeilemalla ja yhdistelemällä tiedonhakua on helppo laajentaa tai rajata ja tällä tavalla saada kuva siitä, mitä tutkimusaiheesta on aikaisemmin kirjoitettu.
Kansainvälisissä tietokannoissa hakukieli on yleensä englanti. Voit ideoida vieraskielisiä hakusanoja esimerkiksi MOT Kielipalvelun avulla. Vinkkejä MOT Kielipalvelun käyttöön löydät alla olevan linkin i-painikkeesta.
Video: Search Keywords Tutorial, Ray W. Howard Library at Shoreline Community College (CC BY-NC 3.0).
Asiasanastot ja niiden sisältämät asiasanat auttavat tiedontallentajia ja -hakijoita käyttämään yhteistä kieltä, jotta tieto löytyisi helpommin. Asiasanoilla hakeminen auttaa löytämään omaan aiheeseen sopivaa aineistoa.
Asiasanoilla kuvaillaan julkaisujen keskeinen sisältö tietokantoihin (englanniksi esim. subject, subject heading, descriptor). Asiasanat eivät siis ole mitä tahansa aihetta kuvaavia sanoja, vaan erikseen sovittuja, tiettyjen, yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisia sanoja, jotka on koottu asiasanastoon. Asiasanat ovat usein monikkomuotoisia silloin kun kyse on konkreettisista, laskettavia käsitteitä kuvaavista sanoista. Yksikkömuodossa asiasanat ovat kun kyse on mm. ainesanoista tai abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvaavista sanoista.
Asiasanastot ovat siis luetteloita, joihin on valittu yksi termi kuvaamaan samaa tarkoittavaa käsitettä.
Asiasanastoissa kuvataan myös termien välisiä suhteita. Mahdollisten termivaihtoehtojen ja synonyymien määrä tiivistetään rajalliseksi, siten että asiasanastoon on valittu termi käytettäväksi kaikista samaa asiaa tarkoittavista sanoista. Asiasanastoissa näet termien hierarkian ja niiden väliset suhteet, esimerkiksi:
Huomaa, että rinnakkaiskäsite ei ole sama kuin synonyymi, vaan rinnakkaistermi on vierustermi, joka auttaa huomaamaan tiettyyn asiaan liittyvät muut asiasanat.
Jos hakutuloksia löytyy liian vähän, kannattaa kokeilla hakua laajemmalla termillä. Jos taas tuloksia tulee paljon, voi käyttää suppeampaa termiä. Asiasanastoissa voidaan myös kertoa, mitä asiasanaa käsitteestä käytetään hakijan kirjoittaman termin sijaan.
Asiasanastot voivat olla yleisiä, tietokannoista ja aihealueista riippumattomia, kuten YSO eli Yleinen suomalainen ontologia. YSO on osa suomalaista sanasto- ja ontologiapalvelu Fintoa, joka sisältää YSO:n lisäksi myös useita erikoisalojen asiasanastoja.
Tietokannoissa on usein oma asiasanasto, joten tiedonhaussa asiasanat on aina tarkistettava käytettävästä tietokannasta. Englanninkielisistä tietokannoista asiasanat löytyvät esimerkiksi kohdista Thesaurus, Subject Terms tai Subjects.
Sanahaku on Turun AMK:n Finnassa oletushakuna. Sanahaussa haku kohdistuu kaikkiin julkaisun tietoihin (nimeke, tekijä, asiasanat jne.).
Asiasanahaku kohdistuu vain julkaisun asiasanoihin. Rajaa haku asiasanoihin Turun AMK:n Finnan tarkennetussa haussa valitsemalla pudotusvalikosta Aihe.
Turun AMK:n Finnassa näet kirjan kuvailuun käytetyt asiasanat klikkaamalla kirjan tiedoissa Näytä kaikki tiedot -linkkiä Asiasanat näet Aiheet-kohdasta. Asiasanat toimivat Finnassa myös linkkeinä saman aihepiirin muihin teoksiin.
Kuvakaappaus Turun AMK:n Finnasta, asiasanat löytyvät Aiheet-otsikon alta. (CC BY 4.0).
Tiedonhaussa yksittäiset hakusanat yhdistetään hakulausekkeiksi. Hakusanojen yhdistämiseen käytetään Boolen operaattoreita AND, OR ja NOT. Operaattoreita ei aina tarvitse kirjoittaa itse: Joissain tietokannoissa on tarkennettu haku, jossa operaattorit löytyvät valmiina hakukenttien välistä.
HUOM: Vihreällä väritetty alue kaavioissa tarkoittaa sitä, mitä haulla löytyy.
HUOM: Kirjoita AND-, OR- ja NOT-operaattorit aina isoilla kirjaimilla, vaikka tietokanta ehdottaisi pienillä kirjaimilla kirjoitettuja operaattoreita.
AND-operaattori kertoo tietokannalle, että kaikkien operaattorilla yhdistettyjen hakusanojen on esiinnyttävä hakutuloksissa. Tämä vähentää tulosten määrää. Jos haluat löytää julkaisuja, jotka käsittelevät sekä uusiutuvia energialähteitä että niihin kohdistuvia asenteita, voit yhdistää hakusanat AND-operaattorilla: "renewable energy" AND attitudes.
OR-operaattori kertoo tietokannalle, että hakutuloksissa on esiinnyttävä vähintään yksi operaattorilla yhdistetyistä hakusanoista. Operaattori lisää tulosten määrää antamalla tietokannalle vaihtoehtoja. Voit yhdistää OR-operaattorilla synonyymeja, esimerkiksi: green OR renewable OR sustainable. Voit myös ottaa mukaan rinnakkaisia termejä, kuten "wind power" OR "solar power", lyhenteitä tai laajempia ja suppeampia termejä.
NOT-operaattori kertoo tietokannalle, ettei valittu sana saa esiintyä hakutuloksissa. Tämä vähentää hakutulosten määrää. Operaattorin käytössä kannattaa olla erityisen varovainen, sillä se rajaa helposti pois myös relevantteja viitteitä. Esimerkiksi: "renewable energy" NOT "wind power".
Katso alla oleva video Boolen operaattoreiden käytöstä.
Video: Boolean operators, North Carolina State University Libraries / libncsu (CC BY-NC-SA 3.0).
Samaan hakuun on mahdollista yhdistää useita eri operaattoreita. Voit miettiä vaihtoehtoisia hakusanoja jokaiselle hakemallesi käsitteelle, yhdistää ne OR-operaattorilla, ja yhdistää nämä joukot vielä AND-operaattorilla. Kattavimman hakutuloksen saat, kun käytät sekä itse keksimiäsi hakusanoja että asiasanastoista löytyviä asiasanoja. Esimerkiksi:
Jos kirjoitat hakulausekkeen itse, käytä sulkeita kertomaan tietokannalle, missä järjestyksessä hakusanat tulee käsitellä. Sulkeissa olevat hakusanat käsitellään ensin. Esimerkiksi: ("green energ*" OR "renewable energ*" OR "clean energ*") AND (benefit* OR "positive effect*" OR importance OR impact* OR advantage*) AND (cost* OR price* OR expense* OR money* OR financ*). Ilman sulkeita useimmat tietokannat käsittelevät AND-operaattorin ensimmäisenä, mikä muuttaa hakutulosta.
Katso esimerkki operaattoreiden yhdistämisestä Finnan tarkennetussa haussa.
Hakusanan katkaisulla tai korvausmerkillä hakuun saadaan mukaan myös sanan taivutusmuodot ja erilaiset kirjoitusasut. Katkaisu- tai korvausmerkkinä käytetään tietokannasta riippuen yleensä asteriskia * tai kysymysmerkkiä ?. Korvausmerkki on hyödyllinen käytettäessä englanninkielisiä hakusanoja, sillä brittienglannin ja amerikanenglannin kirjoitusasut poikkeavat joiltain osin toisistaan, esim. organisation - organization, analyse - analyze, behaviour - behavior, colour - color.
Oikea merkki kannattaa aina tarkistaa tietokannan ohjeista. Esimerkiksi Finnassa ? kysymysmerkki korvaa yhden merkin hakutermistä ja * asteriski korvaa nolla, yhden tai useamman merkin hakutermistä.
Joissain tietokannoissa on käytössä automaattinen hakusanojen katkaisu, jolloin erillistä katkaisumerkkiä ei tarvita.
Esimerkki Finnasta:
Fraasihaku on täsmällinen tapa hakea monisanaisia käsitteitä ja sanaliittoja, sillä hakukone hakee lainausmerkkeihin suljetut sanat siinä järjestyksessä ja muodossa kuin ne on annettu. Esimerkkinä englanninkielen sanaliitot, kuten social media, management models ja co-operation.
HUOM: Myös yhdysviivalla yhdistettyjen sanojen ympärille kannattaa lisätä lainausmerkit, sillä tietokantojen hakukoneet voivat ohittaa yhdysviivat tyhjänä välilyöntinä.
Fraasin ympärille lisätään haussa lainausmerkit, esim: "social media", "management models", "co-operation".
Monissa tietokannoissa voit käyttää sanan katkaisua lainausmerkkien sisällä viimeisen sanan lopussa, esim. "management model*".
Tiedonhakua voi rajata eri tavoin. Yleisimmät rajaukset ovat:
Tähän oppaaseen on koottu Turun AMK:n kirjaston TKI-toimintaa tukevaa tietoa ja ohjeita, joista on hyötyä tutkimusryhmille, projektitoimiston asiantuntijoille ja kaikille AMK:n hankkeissa toimiville työntekijöille.
HUOM: Välilehtien kautta voit päätyä toisiin oppaisiin, palaa takaisin backspace-näppäimellä.
Johdatus tiedonhankintaan -oppaassa on paljon lisätietoa tiedonhankintaprosessin toteutukseen:
Lehdissä julkaistuja artikkeleita löydät parhaiten tietokannoista, joihin Turun AMK:n kirjasto on hankkinut käyttöoikeuden. Artikkeleita on luettavissa myös vapaasti verkossa.
Lue Artikkelien hakuoppaasta, miten löydät artikkeleita ja miten saat käyttöösi Turun AMK:n kirjaston hankkimat kotimaiset ja ulkomaiset artikkelit.
Open Access (OA) tarjoaa ilmaisen ja laillisen pääsyn tieteellisiin julkaisuihin, mutta verkossa saatat törmätä erilaisiin piraattisivustoihin, jotka ovat hankkineet artikkelit täysin luvatta, tekijänoikeuslakien vastaisesti. Piraattisivustot voivat väittää olevansa avoimen julkaisemisen alustoja, mutta ne eivät vastaa tiedekustantajien, tutkijoiden ja kirjastojen avoimen julkaisemisen määritelmää. Jos käytät näitä sivustoja, teet sen omalla vastuullasi, joten pidä huoli että omat tietosi eivät valu sivustojen käyttöön.
Julkaisut ladataan tai haravoidaan laittomasti tieteellisten kustantajien palveluista niin kutsuttuihin varjokirjastoihin, kuten Sci-Hubiin ja Library Genesikseen (LibGen). Nämä piraattisivustot ovat hankkineet aineistonsa laittomasti ja niiden käyttö rikkoo tekijänoikeuslakia sekä sopimuksia niin tutkijan, kirjaston kuin tiedekustantajien välillä. Myös tutkimuksen yhteisöpalveluihin, esim. ResearchGate ja Academia.edu, ilman (kustantajan) lupaa tallennetut artikkelien kokotekstit voidaan laskea mustaksi OA:ksi.
Ole varovainen! Kirjasto ei kannusta lataamaan aineistoja laittomasti verkosta. Ota yhteyttä kirjastoon kirjasto@turkuamk.fi, jos tarvitset artikkelin, johon sinulla ei ole pääsyoikeutta tai jota et löydä verkosta.
Sci-Hub on kazakstanilaisen Alexandra Elbakyanin vuonna 2011 perustama piraattisivusto reaktiona tutkimusartikkelien tekijänoikeusrajoituksiin ja kalliisiin pääsyoikeuksiin. Sci-Hubin sisältö on hankittu laittomasti ja yhdysvaltalaiset tiedekustantajat ovat haastaneet Sci-Hubin oikeuteen. Oikeudenkäynneissä sivusto on todettu laittomaksi ja se on vaihtanut verkkotunnusta useita kertoja.
Lisätietoa:
Enago Academy, "Is Pirate Black Open Access Disrupting Green & Gold Open Access?" Enago Academy. July 10, 2023. https://www.enago.com/academy/pirate-black-open-access-disrupting-green-gold-open-access/.
Library of Alexandra, podcast: https://radiolab.org/podcast/library-alexandra
Turun AMK:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus käyttää AMK:lle hankittuja e-aineistoja opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa sekä velvollisuus noudattaa aineistojen käyttöehtoja. Käyttöehdoissa määritellään mm. aineistojen tulostamiseen, tallentamiseen, esittämiseen ja jakeluun liittyvät ehdot. Aineistokohtaiset käyttöoikeudet löytyvät klikkaamalla sinistä §-painiketta Käyttöoikeudet aineistoittain -listauksessa alla.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Ei koske kuvia tai videoita, ellei erikseen mainittu.