Siirry pääsisältöön
Näyttää siltä, että selaimesi on Internet Explorer 11 tai vanhempi. Selainta ei tueta, joten käytä muuta selainta.

Johdatus tiedonhankintaan -opas: Tiedonhaun arviointia

Tiedonlähteiden arviointi

Kriittinen lähdemateriaalin arviointi sekä erilaisten lähdemateriaalityyppien tunnistaminen ja käyttö on tärkeä osa opiskelua ja tutkimustyötä.
Kun käytät julkaisuja lähdemateriaalina, kiinnitä huomiota seuraavaan:

  • Onko julkaisu tyypiltään artikkeli, väitöskirja, mielipidekirjoitus tai jokin muu?
  • Onko julkaisu tieteellinen julkaisu vai populaarijulkaisu? Jos kyseessä on artikkeli, onko se vertaisarvioitu?
  • Onko julkaisu riippumaton ja puolueeton, eli onko lähteellä kaupallisia sidoksia?
  • Milloin lähde/julkaisu on julkaistu? Onko tieto ajantasaista?
  • Onko julkaisun tekijä alan asiantuntija ja onko tekijän taustaorganisaatio kerrottu?
  • Onko julkaisu alkuperäinen tutkimus (primaarilähde) vai siitä kertova uutinen (sekundaarilähde)?
  • Onko käytetyt tiedonlähteet ilmoitettu ja onko ne merkitty asianmukaisesti? Mikä on niiden määrä ja laatu?

Tiedonhankinnassa on tärkeää osata erottaa toisistaan tieteellinen julkaisu ja populaari julkaisu, jotta pystyy arvioimaan julkaisun soveltuvuutta esim. raportin, esseen tai opinnäytetyön lähdemateriaaliksi. 

Populaareja julkaisuja ovat esimerkiksi aikakauslehdet (englanniksi usein magazine), sanomalehdet (englanniksi newspaper) ja ammattilehdet (englanniksi usein trade journal). Tämänkaltaisissa julkaisuissa tekstin kohderyhmänä on suuri yleisö tai alan ammattikunta. Aikakaus- ja sanomalehdissä kirjoittaja on usein asiantuntijan sijaan toimittaja.

Tieteellinen julkaisu (mm. journal, peer-reviewed journal, scholarly journal) perustuu tehtyyn tutkimukseen ja sen voi tunnistaa usein seuraavista asioista:

  • tieteellinen artikkeli on vertaisarvioitu
  • tieteellinen artikkeli noudattaa IMRD-rakennetta. Artikkelista on löydettävissä seuraavat osiot: johdanto (Introduction), menetelmät eli ongelman käsittely (Methods), tulokset (Results) ja pohdinta eli tulosten tarkastelu (Discussion).
  • artikkelin kirjoittaja on tutkija/asiantuntija ja tekijän taustaorganisaatio on tunnettu tutkimusta tai opetusta tuottava organisaatio
  • artikkelissa on käytetty lähteitä, jotka on merkitty tekstiviitteisiin ja lähdeluetteloon

Tieteelliseen julkaisemiseen liittyy vertaisarviointi, peer review- tai referee -menettelyksi kutsuttu prosessi. Vertaisarvioinnissa lehteen julkaistavaksi tarjotun käsikirjoituksen arvioivat ulkopuoliset, samaa alaa edustavat tutkijat. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. kysymyksen asetteluun, käytettyihin tutkimusmenetelmiin ja tulosten tulkintaan. Arvioinnissa myös varmistetaan, että tekstin rakenne vastaa tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat voivat suositella artikkelin julkaisemista tai julkaisematta jättämistä. Arvioijat voivat myös määritellä korjaukset, joita artikkeliin on tehtävä ennen sen julkaisemista.

Vertaisarvioinnin ajatellaan olevan tae artikkelien korkeasta laadusta. Monissa tietokannoissa hakutulokset voi rajata vertaisarvioituihin artikkeleihin. Käytettyjä termejä ovat mm. scholarly, peer reviewed, research article, review article

Finnan ulkomaiset artikkelit -haussa voi rajata hakutuloksen koskemaan vertaisarvioituja artikkeleita:

 

Primaarilähteessä eli alkuperäisessä tiedonlähteessä jaetaan uutta tietoa ja ne tarjoavat suoraa todistusaineistoa aiheestaan. Primaarilähteitä ovat esimerkiksi tutkimusartikkelit ja väitöskirjat, joissa kirjoittajat raportoivat omasta tutkimuksestaan ja sen tuloksista.

Sekundaarilähde eli toisen käden lähde taas kertoo primaarilähteestä. Sekundaarilähde kommentoi toisten tutkimusta, arvioi tai referoi sitä, vertailee tutkimuksia keskenään, tai vetää eri tutkimusten tuloksia yhteen. Sekundaarilähteitä ovat esimerkiksi tutkimustuloksista kertovat uutiset, kirjallisuuskatsaukset, meta-analyysit ja oppikirjat.

Pyri aina käyttämään primaarilähteitä työssäsi. Sekundaarilähteet sisältävät tulkintaa, ja alkuperäisen lähteen sisältö voi vääristyä. Sekundaarilähteet eivät kuitenkaan automaattisesti ole käyttökelvottomia, vaan lähteen käytettävyyttä tulee arvioida yhdessä muiden kriteerien kanssa. Voit käyttää lähteenä esimerkiksi tieteellisessä julkaisussa ilmestynyttä kirjallisuuskatsausta, jossa kerrotaan, mitä tietystä aihepiiristä tiedetään eri tutkimusten valossa. Voit käyttää myös artikkelia, jossa kirjoittaja kertoo väitöskirjansa tuloksista. Iltapäivälehdessä julkaistua uutista uudesta tutkimustuloksesta taas ei voi käyttää, vaan sinun tulee etsiä käsiisi alkuperäinen tutkimus, johon uutisessa viitataan.

Katso video primaari- ja sekundaarilähteiden eroista ja niiden tunnistamisesta:

Digitaalinen informaatiolukutaito

Digitaalisen verkkoympäristön nopea kehitys on muuttanut tapaamme etsiä, analysoida, käyttää ja jakaa tietoa. Digitaalisella informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, hallita, ymmärtää, luoda ja levittää informaatiota turvallisesti ja asianmukaisesti sosiaalisessa mediassa digitaalitekniikan avulla. Digitaalisessa informaatiolukutaidossa korostuu kriittisen ajattelun merkitys ja taito tehdä harkittuja arvioita kaikesta informaatiosta, jota löydämme ja käytämme. 

Tietohäiriötyypit

Mis- ja disinformaation tunnistaminen on osa digitaalista informaatiolukutaitoa. Claire Wardle ja Hossein Derakhshan ovat luoneet tietohäiriöiden viitekehyksen, joka auttaa meitä ymmärtämään väärän verkkosisällön eri ulottuvuuksia.  Siinä erotetaan toisistaan erityyppiset sisällöt niiden käyttötarkoituksen perusteella: 

Lähde: Digitaalinen informaatiolukutaito -opas s. 41
https://faktabaari.fi/dil/digitaalinen-informaatiolukutaito-opas.pdf 
 

Motiivit levittää väärää tietoa

Virheellisen ja väärän informaation määrä on kasvanut viime vuosina. Motiivit ovat usein ideologisia tai poliittisia. Informaatiovaikuttaminen on viestintää, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Motiivit voivat olla myös taloudellisia: suodatetaan uutisia tiettyjen kohderyhmien houkuttelemiseksi tai tavoitellaan klikkiotsikoilla mahdollisimman paljon näkyvyyttä, tykkäyksiä ja jakoja. 
Misinformaatioon uskotaan, koska meillä on taipumus uskoa asioita, jotka vahvistavat olemassa olevaa maailmankuvaamme. Tätä taipumusta kutsutaan vahvistusharhaksi. Samalla hyljeksimme asioita, jotka haastavat ennakkokäsityksiämme. 
 

Miten torjua misinformaatiota

Misinformaatiota voi torjua opettelemalla faktantarkistuksen työkaluja ja lähdekriittisen ajattelun taitoja. Faktantarkistajat käyttävät lateraalista lukutapaa, jossa lukija tarkistaa verkkotiedon taustatiedot (lähteen luotettavuus, faktat, tilastot, lähteet) eri sivustoista ja lähteistä ennen kuin hän alkaa lukea käsillä olevaa tekstiä. 
Näin torjut misinformaatiota:
•    Varmista tieto useasta eri lähteestä.
•    Mieti hyötyykö joku taloudellisesti, poliittisesti, seuraajien tai klikkauksien kautta. 
•    Aiheutanko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaan tämän eteenpäin?


Oppaasta

Tämä opas on tarkoitettu Turun AMK:n opiskelijoille ja henkilökunnalle itsenäisen tiedonhankinnan tueksi. Opas on Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssin oppimateriaalia.

Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä Turun ammattikorkeakoulun kirjastoon  e-lomakkeella  tai s-postilla kirjasto@turkuamk.fi. Tervetuloa myös kampuskirjastoihin, autamme mielellämme!

Oppaan käyttöoikeudet