Kriittinen lähdemateriaalin arviointi sekä erilaisten lähdemateriaalityyppien tunnistaminen ja käyttö on tärkeä osa opiskelua ja tutkimustyötä.
Kun käytät julkaisuja lähdemateriaalina, kiinnitä huomiota seuraavaan:
Tiedonhankinnassa on tärkeää osata erottaa toisistaan tieteellinen julkaisu ja populaari julkaisu, jotta pystyy arvioimaan julkaisun soveltuvuutta esim. raportin, esseen tai opinnäytetyön lähdemateriaaliksi.
Populaareja julkaisuja ovat esimerkiksi aikakauslehdet (englanniksi usein magazine), sanomalehdet (englanniksi newspaper) ja ammattilehdet (englanniksi usein trade journal). Tämänkaltaisissa julkaisuissa tekstin kohderyhmänä on suuri yleisö tai alan ammattikunta. Aikakaus- ja sanomalehdissä kirjoittaja on usein asiantuntijan sijaan toimittaja.
Tieteellinen julkaisu (mm. journal, peer-reviewed journal, scholarly journal) perustuu tehtyyn tutkimukseen ja sen voi tunnistaa usein seuraavista asioista:
Tieteelliseen julkaisemiseen liittyy vertaisarviointi, peer review- tai referee -menettelyksi kutsuttu prosessi. Vertaisarvioinnissa lehteen julkaistavaksi tarjotun käsikirjoituksen arvioivat ulkopuoliset, samaa alaa edustavat tutkijat. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. kysymyksen asetteluun, käytettyihin tutkimusmenetelmiin ja tulosten tulkintaan. Arvioinnissa myös varmistetaan, että tekstin rakenne vastaa tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat voivat suositella artikkelin julkaisemista tai julkaisematta jättämistä. Arvioijat voivat myös määritellä korjaukset, joita artikkeliin on tehtävä ennen sen julkaisemista.
Vertaisarvioinnin ajatellaan olevan tae artikkelien korkeasta laadusta. Monissa tietokannoissa hakutulokset voi rajata vertaisarvioituihin artikkeleihin. Käytettyjä termejä ovat mm. scholarly, peer reviewed, research article, review article.
Finnan ulkomaiset artikkelit -haussa voi rajata hakutuloksen koskemaan vertaisarvioituja artikkeleita:
Primaarilähteessä eli alkuperäisessä tiedonlähteessä jaetaan uutta tietoa ja ne tarjoavat suoraa todistusaineistoa aiheestaan. Primaarilähteitä ovat esimerkiksi tutkimusartikkelit ja väitöskirjat, joissa kirjoittajat raportoivat omasta tutkimuksestaan ja sen tuloksista.
Sekundaarilähde eli toisen käden lähde taas kertoo primaarilähteestä. Sekundaarilähde kommentoi toisten tutkimusta, arvioi tai referoi sitä, vertailee tutkimuksia keskenään, tai vetää eri tutkimusten tuloksia yhteen. Sekundaarilähteitä ovat esimerkiksi tutkimustuloksista kertovat uutiset, kirjallisuuskatsaukset, meta-analyysit ja oppikirjat.
Pyri aina käyttämään primaarilähteitä työssäsi. Sekundaarilähteet sisältävät tulkintaa, ja alkuperäisen lähteen sisältö voi vääristyä. Sekundaarilähteet eivät kuitenkaan automaattisesti ole käyttökelvottomia, vaan lähteen käytettävyyttä tulee arvioida yhdessä muiden kriteerien kanssa. Voit käyttää lähteenä esimerkiksi tieteellisessä julkaisussa ilmestynyttä kirjallisuuskatsausta, jossa kerrotaan, mitä tietystä aihepiiristä tiedetään eri tutkimusten valossa. Voit käyttää myös artikkelia, jossa kirjoittaja kertoo väitöskirjansa tuloksista. Iltapäivälehdessä julkaistua uutista uudesta tutkimustuloksesta taas ei voi käyttää, vaan sinun tulee etsiä käsiisi alkuperäinen tutkimus, johon uutisessa viitataan.
Katso video primaari- ja sekundaarilähteiden eroista ja niiden tunnistamisesta:
Tämä opas on tarkoitettu Turun AMK:n opiskelijoille ja henkilökunnalle itsenäisen tiedonhankinnan tueksi. Opas on Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssin oppimateriaalia.
Ota yhteyttä Turun ammattikorkeakoulun kirjastoon e-lomakkeella tai s-postilla kirjasto@turkuamk.fi. Tervetuloa myös kampuskirjastoihin, autamme mielellämme!
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.