Kuva: Robyn Jay (CC BY-SA 2.0)
Tiedonhankintaprosessi lähtee liikkeelle tehtävästä tai ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan tietoa. Pohdi aluksi, millaista tietoa etsit ja mitä jo tiedät aiheesta. Voit tutustua aihepiiriin etsimällä yleistajuista tietoa aiheesta esimerkiksi sanomalehdistä. Voit hyödyntää myös aiheestasi tehtyjä opinnäytetöitä.
Jäsennä aiheesi käsitteiksi miellekartan tai käsitekartan avulla, jota voit täydentää tiedonhankinnan edetessä. Mieti, mitä kaikkea aiheeseesi liittyy, onko aiheesi osa jotakin suurempaa kokonaisuutta tai mitä pienempiä osa-alueita aiheessasi voisi olla. Aiheen huolellinen jäsentäminen tiedonhaun alkuvaiheessa helpottaa ja nopeuttaa tiedon löytymistä.
Tiedonhaun yksi tärkeimpiä ja aikaa vievimpiä vaiheita on hakusanojen ideointi, sillä hakusanat ratkaisevat haun onnistumisen. Hakusanat voivat olla vapaasti valittuja sanoja tai asiasanastoissa määriteltyjä asiasanoja. Huomaa, että ne sanat, joilla kuvaat muille tutkimusaihettasi, eivät välttämättä ole samoja, joilla löytyy hakujärjestelmissä aihettasi käsitteleviä julkaisuja.
Hakusanojen ideointiin kannattaa käyttää aikaa. Mieti, mikä omassa aiheessasi on keskeisintä ja minkälaisista asioista haluaisit löytää lisää tietoa. Tavoitteena on tunnistaa aiheen keskeiset käsitteet, joista muodostetaan hakusanoja.
Hakusanoja ideoidessa kannattaa hyödyntää sanakirjoja ja asiasanastoja. Myös oman alan kirjallisuudesta löydät vinkkejä, mitä sanoja kannattaa käyttää hakusanoina. Kiinnitä erityistä huomiota synonyymeihin ja aihetta laajemmin tai suppeammin kuvaaviin sanoihin, käsitteisiin ja lyhenteisiin. Monelle käsitteelle on vakiintunut käyttöön jokin lyhenne, esim. human resource management - HRM. Tiedonhaussa kannattaa kokeilla molempia.
Tiedonhaku on hyvä aloittaa käyttämällä hakusanoina kahta tai kolmea keskeistä sanaa, jotka kuvaavat aihettasi. Kokeile sekä vapaasti valitsemiasi hakusanoja että asiasanastoissa määriteltyjä asiasanoja. Erilaisia hakusanoja kokeilemalla ja yhdistelemällä tiedonhakua on helppo laajentaa tai rajata ja tällä tavalla saada kuva siitä, mitä tutkimusaiheesta on aikaisemmin kirjoitettu.
Englanninkielisten hakusanojen ideointi
Kansainvälisissä tietokannoissa hakukieli on yleensä englanti. Voit ideoida vieraskielisiä hakusanoja esimerkiksi MOT Kielipalvelun avulla. Vinkkejä MOT Kielipalvelun käyttöön löydät i-painikkeesta.
Linkki avautuu uuteen ikkunaan
Linkki avautuu uuteen ikkunaanAsiasanastot ja niiden sisältämät asiasanat auttavat tiedontallentajia ja -hakijoita käyttämään yhteistä kieltä, jotta tieto löytyisi helpommin. Asiasanoilla hakeminen auttaa löytämään omaan aiheeseen sopivaa aineistoa.
Asiasanoilla kuvaillaan julkaisujen keskeinen sisältö tietokantoihin (englanniksi esim. subject, subject heading, descriptor). Asiasanat eivät siis ole mitä tahansa aihetta kuvaavia sanoja, vaan tietyn standardin mukaisia sanoja, jotka on koottu asiasanastoihin. Asiasanat ovat usein monikkomuotoisia silloin kun kyse on konkreettisista, laskettavissa olevia käsitteitä kuvaavista sanoista. Yksikkömuodossa asiasanat ovat kun kyse on mm. ainesanoista tai abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvaavista sanoista.
Asiasanastot ovat siis luetteloita, joihin on valittu yksi termi kuvaamaan samaa tarkoittavaa käsitettä.
Asiasanastoissa kuvataan myös termien välisiä suhteita. Mahdollisten termivaihtoehtojen ja synonyymien määrä tiivistetään rajalliseksi, siten että asiasanastoon on valittu termi käytettäväksi kaikista samaa asiaa tarkoittavista sanoista. Asiasanastoissa näet termien hierarkian ja niiden väliset suhteet, esimerkiksi:
Huomaa, että rinnakkaiskäsite ei ole sama kuin synonyymi, vaan rinnakkaistermi on vierustermi, joka auttaa huomaamaan tiettyyn asiaan liittyvät muut asiasanat.
Jos viitteitä löytyy liian vähän, kannattaa kokeilla hakua laajemmalla termillä. Jos taas viitteitä tulee paljon, voi käyttää suppeampaa termiä. Asiasanastoissa voidaan myös kertoa, mitä asiasanaa käsitteestä käytetään hakijan kirjoittaman termin sijaan.
Asiasanastot voivat olla yleisiä, tietokannoista ja aihealueista riippumattomia, kuten YSO eli Yleinen suomalainen ontologia. YSO on osa suomalaista sanasto- ja ontologiapalvelu Fintoa, joka sisältää YSO:n lisäksi myös useita erikoisalojen asiasanastoja.
Tietokannoissa voi olla omia asiasanastoja, joten tiedonhaussa asiasanat on aina tarkistettava käytettävästä tietokannasta. Englanninkielisistä tietokannoista asiasanat löytyvät esimerkiksi kohdista Thesaurus, Subject Terms tai Subjects.
Linkki avautuu uuteen ikkunaanSanahaku on Turun AMK:n Finnassa oletushakuna. Sanahaussa haku kohdistuu kaikkiin julkaisun tietoihin (nimeke, tekijä, asiasanat jne.).
Asiasanahaku kohdistuu vain julkaisun asiasanoihin. Rajaa haku asiasanoihin Turun AMK:n Finnan tarkennetussa haussa valitsemalla pudotusvalikosta Aihe.
Turun AMK:n Finnassa näet kirjan kuvailuun käytetyt asiasanat klikkaamalla kirjan tiedoissa Näytä kaikki tiedot -linkkiä Asiasanat näet Aiheet-kohdasta. Asiasanat toimivat Finnassa myös linkkeinä saman aihepiirin muihin teoksiin.
Tietokannoissa voi olla omia asiasanastoja, joten tiedonhaussa asiasanat on aina tarkistettava käytettävästä tietokannasta. Englanninkielisistä tietokannoista asiasanat löytyvät esimerkiksi kohdista Thesaurus, Subject Terms tai Subjects.
Alla löydät ohjeita EBSCOHost-tietokantojen omien asiasanastojen käyttöön:
Tämä opas on tarkoitettu Turun AMK:n opiskelijoille ja henkilökunnalle itsenäisen tiedonhankinnan tueksi. Opas on Tiedonhankinnan perusteet -kurssin oppimateriaalia.
Linkki avautuu uuteen ikkunaan Linkki avautuu uuteen ikkunaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanOta yhteyttä Turun ammattikorkeakoulun kirjastoon e-lomakkeella tai s-postilla kirjasto@turkuamk.fi.
Tervetuloa myös kampuskirjastoihin, autamme mielellämme!
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.