Tämä sanasto on koottu Turun ammattikorkeakoulun, sen sidosryhmien ja kumppanien TKI-toimijoille ja muille arkaluonteista tutkimusaineistoa käsitteleville. Sanastossa on 29 termiä ja ne kaikki liittyvät tavalla tai toisella arkaluonteisen aineiston käsittelyyn. Sen tavoitteena on tukea TKI-toimintaa ja varmistaa yhteinen kieli, jotta vältytään väärinkäsityksiltä yhteistyötä tehdessä. Yhteinen sanasto tukee myös hyvän tieteellisen käytännön noudattamista. Muut olemassa olevat sanastot, kuten Finn-ARMA-verkoston Tutkimushallinnon sanasto, on otettu huomioon sanastoa tehdessä.
Sanastossa käytetään järjestelmällisesti sanaa arkaluonteinen, joka on sensitiivinen-sanan suomenkielinen vastine. Näin ollen, kun sanastossa mainitaan arkaluonteinen tutkimusaineisto, se ei tarkoita pelkästään erityisiä henkilötietoryhmiä sisältävää aineistoa, vaan laajasti kaikkea luottamuksellista tai salaista tietoa (Messi-intra: Tiedon luokittelu).
Vähintään kahden aineiston tai tietokokonaisuuden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Ihmisiä koskeva anonymisoitu aineisto voi menettää anonymiteettinsä, kun aineistoja yhdistetään. Uusi aggregoitu aineisto voi sisältää enemmän tai tarkempaa tietoa tutkittavista, mikä voi kumota anonymisoinnin. Siksi aineistojen yhdistäminen on tehtävä harkiten, jotta vältetään tietojen kasautuminen ja aineiston muuttuminen arkaluonteiseksi. Henkilöryhmien tiedot tulee muodostaa niin, että yksilöitä ei voi tunnistaa. Katso myös Synteettinen data.
Henkilötietoja tai tunnistetietoja sisältävän aineiston muokkaaminen niin, että yksittäisen henkilön tunnistaminen ei ole mahdollista tunnetuilla teknologioilla kohtuullisin keinoin.
Tiedot voidaan esimerkiksi karkeistaa yleiselle tasolle tai muuttaa tilastolliseen muotoon niin, että yksittäistä henkilöä koskevat tiedot eivät enää ole tunnistettavassa muodossa. Tunnistamisen täytyy estyä peruuttamattomasti ja niin että rekisterinpitäjä tai muu ulkopuolinen taho ei voi enää hallussaan olevilla tiedoilla muuttaa tietoja takaisin tunnistettaviksi. (Tietosuojavaltuutetun toimisto.) Tavoitteena on kuitenkin edelleen käyttökelpoinen ja uudelleenkäytettävä aineisto.
Lisätietoa:
Tietosuojavaltuutetun toimisto, Pseudonymisoidut ja anonymisoidut tiedot
Tunnisteettomaksi tehtyä tai tunnisteettomana kerättyä tietoa, jossa tunnusomaiset tiedot koskevat samanlaisina useampaa henkilöä (ikäryhmä, asuinpaikka, sukupuoli jne.) ja joiden avulla yksittäistä henkilöä ei voi tunnistaa.
Turun ammattikorkeakoulussa arkaluonteisella tutkimusaineistolla tarkoitetaan henkilökunnan tai opiskelijoiden TKI-toiminnassa tuottamia, keräämiä tai koostamia aineistoja, joiden tallentamista, käyttöä ja jakamista rajoittavat eettiset, juridiset tai taloudelliset asiat ja jotka voidaan luokitella vähintään luottamukselliseksi tai salaiseksi tiedoksi (lisätietoa: Messi-intra, Tiedon luokittelu).
Arkaluonteinen tutkimusaineisto voi sisältää alla olevia arkaluonteisia tietoja:
Aineiston toimittaminen saataville niin, että joko kuvailutiedot (katso: Metatieto, metadata) tai itse aineisto on avoimesti ladattavassa muodossa tai saatavilla luvanvaraisesti rajatuilla pääsyoikeuksilla. Turun ammattikorkeakoulussa tuotettu, julkaistuihin tutkimustuloksiin liitetty tutkimusaineisto on lähtökohtaisesti yhteiskäyttöistä ja avointa. UNESCO:n Avoimen tieteen suosituksen mukaan aineiston tulee olla niin avointa kuin mahdollista, mutta niin rajattua kuin on tarpeen.
Aineiston avaamisessa auttaa kansainvälisten FAIR-periaatteiden noudattaminen, katso määritelmä alla.
Aineiston kokoamisen, tutkimusmenetelmien, rakenteen ja käsittelyn ajantasainen kuvaus tutkimuksen aikana sellaisella tarkkuudella, että uusi aineistonkäyttäjä tai tutkija itse tulevaisuudessa pystyy löytämään, ymmärtämään, tuottamaan ja uudelleenkäyttämään aineistoa itsenäisesti. Aineistokokonaisuuden dokumentointiin käytetään usein README-tiedostoja, joissa kuvaillaan lyhyesti aineiston perusmetatiedot (hankkeen nimi, tekijät, aineiston omistaja), kuvataan kansiorakenne ja tiedostojen sekä kansioiden nimeämiskäytänteet.
Lisätietoa:
Turun AMK:n Aineistonhallinnan opas: README-tiedostot
Jyväskylän yliopisto, Ohjeet aineistonhallintaan: Tutkimusaineistojen dokumentaatio
Ihmisiin kohdistuvan tutkimuksen tutkimussuunnitelman eettisyyden arviointi ennen tutkimusprosessin aloitusta, jolla pyritään ennakoimaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvat haitat. Eettisen ennakkoarvioinnin perusteet määräytyvät Suomessa sen mukaisesti, onko kyseessä lääketieteellinen vai ei-lääketieteellinen tutkimus. Eettinen ennakkoarviointi tehdään ennen tutkimuksen aineistonkeruuvaihetta. Eettisen ennakkoarvioinnin tarkoituksena on yhtäältä suojella tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä, mutta se antaa myös oikeusturvaa tutkimuksen tekijöille.
Turun ammattikorkeakoulun ihmistieteiden tutkimuseettinen toimikunta huolehtii ihmistieteisiin kuuluvan ei-lääketieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämisestä korkeakoulun TKI-hankkeille ja muulle tutkimukselle. Toimikunta antaa lausunnon suunnitellun tutkimuksen eettisestä hyväksyttävyydestä.
Lisätietoa:
Messi-intra: Tutkimusetiikka - Eettinen ennakkoarviointi
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK): Eettinen ennakkoarviointi
Arkaluonteisen aineiston alakategoria. Erityiset henkilötietoryhmät määritellään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR, artikla 9). Niitä ovat:
Katso myös Henkilötietoa sisältävän aineiston määritelmä alla.
FAIR-periaatteiden tarkoitus on tehdä aineistosta koneluettavaa niin, että se on löydettävää (Findable), saavutettavaa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleenkäytettävää (Reusable). Huomaa että kaikkea aineistoa ei voi tehdä koneluettavaksi, mutta se voi silti olla käyttökelpoista.
Lisätietoa:
Fairdata.fi, FAIR-periaatteet
Aineisto, joka sisältää tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. EU:n tietosuoja-asetuksessa on määritelty mitkä tiedot ovat henkilötietoja. Käytännössä henkilötietoa voi olla mikä tahansa elävään/luonnolliseen henkilöön liittyvä tieto. HUOM: Kaikki henkilötieto ei ole arkaluonteista (katso: Erityisiä henkilötietoja sisältävän aineiston määritelmä yllä).
Tutkittaville kirjallisesti annettava etukäteistieto tutkimuksen sisällöstä, tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta, henkilötietojen käsittelystä ja tutkimuksen käytännön toteutuksesta, esim. mitä tutkimukseen osallistuminen käytännössä tarkoittaa ja miten kerättyä aineistoa käsitellään, säilytetään ja aiotaanko aineistoa jatkokäyttää (suunnitelma avata aineisto, katso: Avaaminen (aineiston)).
Tutkittavien tulee näiden tietojen perusteella ymmärtää, miten heitä koskevia henkilötietoja kerätään, käytetään, luovutetaan, säilytetään tai muulla tavoin käsitellään. Ks. Suostumus (tutkittavan) ja Tietosuojaseloste määritelmät alla.
Lisätietoa:
Messi-intra, Tutkimusetiikka > Mallipohja oikean reunan palstalla > Suostumuslomake_OHJE_tuas_Tietosuoja.docx
Tuote, palvelu, ohjelmisto tai teknologia, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Tällainen tuote voi liittyä esimerkiksi ydinaineisiin, elektroniikkaan, tietokoneisiin, tietoliikenteeseen, meriteknologiaan, navigointiin ja ilmailuun tai antureihin ja lasereihin. Käytännössä kaksikäyttötuote tai -teknologia voi olla mikä tahansa mitä voi käyttää myös terrorismiin tai joukkotuhoaseisiin.
Ulkoministeriö valvoo kaksikäyttötuotteiden vientiä laissa säädellyn mukaisesti: Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (500/2024) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/821.
Lisätietoa:
Ulkoministeriön vientivalvonta, kaksikäytön määritelmä
Aineiston säilytys projektin päättymisen jälkeen määräaikaisesti, esimerkiksi 5-20 vuotta. Säilytysajasta voidaan käyttää nimitystä keskipitkä säilytys tai määräaikaissäilytys. Aineiston tulee säilyä luettavassa, ymmärrettävässä ja käytettävässä muodossa koko säilytysajan. Tutkimuksen rahoituspäätöksen ehdot voivat määritellä projektin aineiston säilytysajan. Säilytysajan päätyttyä aineisto tulee tuhota peruuttamattomasti niin, ettei sitä pysty palauttamaan tunnetuilla teknologioilla. Aineiston säilyttäjä vastaa aineiston tuhoamisesta.
Aineiston tai sen osien sisällön ylläpito ja päivitys niin, että niiden eheys, saatavuus ja käytettävyys on jatkuvasti turvattu. Kuratointi varmistaa, että aineisto ja sen osat ovat ihmis- ja koneluettavia ja saavutettavia, vaikka projekti, jossa aineisto on kerätty, olisi jo päättynyt.
Aineistolle määritellään kuratoija, jolla varmistetaan pääsy (suljettuun tai avoimeen) aineistoon ja joka pystyy myöntämään käyttöoikeuden aineistoon projektin päättymisen jälkeen, vaikka aineiston tekijä tai tekijät eivät enää olisi organisaatiossa. Kuratoija on aina aineiston omistajaorganisaatiossa toimiva henkilö.
Projektia ennen, sen aikana tai sen jälkeen erikseen sovitut oikeudet, joilla määritellään kuka, milloin ja miten aineistoa saa käyttää tai jatkokäyttää. Käyttöoikeuksista sovitaan usein jo ennen aineiston keräystä. Käyttöoikeuksien tulee olla niin avoimet kuin mahdollista, mutta niin rajatut kuin on tarpeen. Yleisiä käyttöoikeuslisenssejä ovat muun muassa CC-, MIT- ja GNU-lisenssit.
Lisätietoa:
Creative Commons -lisenssit, About CC licenses
Aineiston kuvailutiedot, joissa kerrotaan olennaiset tiedot aineiston sisällöstä, hallinnasta, käsittelystä ja käyttöoikeuksista. Metatiedot ovat olennaisia aineiston löytämisen, tallennuksen, käytön ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kannalta. Metatiedot sisältävät sekä aineiston kuvailutietoja että teknisiä metatietoja. Tutkimusaineiston metatieto tallennetaan JUSTUS-kuvailutietopalveluun, josta se voidaan julkaista Etsin- ja Tiedejatutkimus.fi-palveluissa.
Tavoite kerätä arkaluonteista tietoa mahdollisimman vähän tai vain sen verran kuin on tarpeen tutkimuksen tekemiseksi. Tällä tavalla ylimääräisiä, yksityiskohtaisia tai tutkimuksen kannalta merkityksettömiä tietoja ei kerätä tarpeettomasti, mikä helpottaa anonymisointia, kun kyseessä on henkilötietojen keräys. (Tietoarkisto.)
Tietojen minimointi tehdään huolellisella suunnittelulla, jossa mietitään mitä arkaluonteisia tietoja tutkimuksessa täytyy kerätä ja millä tarkkuudella. Kysymysten muotoilulla voi vaikuttaa vastausten yksityiskohtaisuuteen, esim. kysyykö tarkkaa aikaa vai aikaväliä. (Tietoarkisto)
HUOM: Tietosuoja-asetuksen mukaan tarpeettomien henkilötietojen käsittely on kiellettyä. Erityisen tarkka pitää olla erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja kerätessä. Katso Erityisiä henkilötietoryhmiä sisältävän aineiston määritelmä yllä.
Lisätietoa:
Tietoarkisto, Tunnisteellisuus ja anonymisointi
Tietoarkisto, Taustatiedot ja taustamuuttujat
Pitkään kestävä tutkimus, johon sisältyy useita aineistonkeruuvaiheita jopa kymmenien vuosien väliajoilla. Aineiston säilytys on pitkäaikaista ja sen aikana aineistoon tehdään lisäyksiä. Pitkittäistutkimuksen aineisto koostuu useista aineistonkeruista kootuista tiedoista ja ne säilytetään omina kokonaisuuksinaan. Arkistoitujen versioiden lisäksi aineistosta on käyttötiedostot, jotka ovat tutkijoiden käytössä.
Esimerkki pitkittäistutkimuksessa tallennetusta aineistosta, joka on tallennettu Tietoarkistoon:
Aineiston säilytys ”tästä ikuisuuteen” luettavassa, ymmärrettävässä ja käytettävässä muodossa. Säilytysajalle ei aseteta takarajaa. Aineisto säilytetään useita kymmeniä tai jopa satoja vuosia eteenpäin tai niin kauan kuin säilyttävä organisaatio on olemassa. (Kansalliskirjasto) Pitkäaikaissäilytys tulee kyseeseen silloin, kun aineistolla katsotaan olevan pysyvää arvoa yhteiskunnalle, tutkimukselle, kulttuurille tai hallinnolle. Sillä voi esimerkiksi olla tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia tai se voi olla niin ainutlaatuista, ettei sitä voi korvata, kuten kerran kerätyt haastatteluaineistot. (Kansallisarkisto) Kun aineisto siirretään pitkäaikaissäilytykseen, sen sisältöön ei enää tehdä muutoksia (UEF).
Lisätietoa:
UEF: 5. Tutkimuksen jälkeen
Henkilötietojen tai tunnisteellisen tiedon käsittely niin, ettei tietoja voi enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman koodiavainta tai muita lisätietoja. Henkilötiedot korvataan aineistossa peitetiedolla tai koodeilla, joiden merkitykset löytyvät koodiavaimesta. Koodiavain tai henkilötiedot yhdistävä lisätieto tulee suojata ja säilyttää huolellisesti erillään käsiteltävästä aineistosta. Henkilötiedot yhdistävää tietoa ei saa säilyttää teknisesti tai organisatorisesti samassa paikassa kuin pseudonymisoitua aineistoa.
Pseudonyymi tieto on yhä henkilötietoa ja sen käsittelyssä on sovellettava tietosuojasäännöksiä (Tietosuojavaltuutetun toimisto).
HUOM: Saman henkilön vastaukset voi tunnistaa yhdistelemällä samasta aineistosta tehtyjen, eri tavalla pseudonymisoitujen aineistojen tietoja.
Lisätietoa:
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Pseudonymisoidut ja anonymisoidut tiedot
Enisa: Pseudonymisation techniques and best practices
Peitetiedolla tai koodeilla korvattu henkilötieto, jonka perusteella henkilöä ei voi tunnistaa ilman erillään säilytettyä koodiavainta tai muita lisätietoja. Tieto on pseudonyymia ja sisältää henkilötietoja niin kauan kunnes erillään säilytetty lisätieto tuhotaan, jonka jälkeen tieto muuttuu anonyymiksi. (Tietoarkisto) Katso Anonyymin tiedon määritelmä yllä.
Henkilö, yritys, viranomainen tai yhteisö, joka määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, ja joka vastaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta koko käsittelyn elinkaaren ajan. Rekisterinpitäjän tulee pystyä vastaamaan sille asetetuista velvoitteista ja osoittamaan, että tietosuojasäännöksiä noudatetaan käytännössä.
Yhteisrekisterinpitäjä voi olla yllä mainittujen tahojen yhdistelmä, joka määrittelee yhdessä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot sekä jakaa rekisterinpitäjän vastuun.
Lisätietoa:
Messi-intra: Tietosuojaohjeistus > Tietosuoja TKI-projekteissa -opas, s. 8
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Henkilötietojen käsittelyn roolit ja vastuut tieteellisessä tutkimuksessa
Tutkittava antaa kirjallisen luvan henkilötietojensa käsittelyyn tutkimuksessa/projektissa ja mahdollisessa jatkokäytössä. Suostumusta voidaan käyttää henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena tutkimuksessa, kun henkilötiedot saadaan tutkittavilta itseltään (esim. kysely, haastattelu). Tutkittavia varten laaditun suostumuslomakkeen tietosisällön tulee vastata tutkittavien informoinnissa käytettyä tiedotetta.
Lisätietoa:
Messi-intra: Tietosuojaohjeistus > Tietosuoja TKI-projekteissa -opas, s. 18-19
Messi-intra: Tutkimusetiikka > Suostumuslomake_OHJE_tuas_Tietosuoja.docx
Synteettinen data tarkoittaa keinotekoisesti tuotettua tietoa, joka ei perustu suoraan todellisiin havaintoihin tai mittauksiin, vaan se luodaan esimerkiksi simuloimalla, mallintamalla tai generatiivisten algoritmien avulla. Sitä käytetään usein tilanteissa, joissa oikeaa dataa ei ole saatavilla, sen käyttö on rajoitettua (esim. yksityisyyssyistä), tai kun halutaan täydentää tai monipuolistaa olemassa olevaa aineistoa esimerkiksi koneoppimisen mallien koulutuksessa tai pohjana uudelle tutkimukselle. Katso myös Aggregointi (aineiston, tiedon) määritelmä yllä.
Tutkimukseen osallistuvalle tai rekisteröidylle annettava julkinen asiakirja, jossa on kerrottu kaikki henkilötietojen käsittelyä koskevat tiedot tiiviisti, saavutettavasti ja helposti ymmärrettävästi.
HUOM: Tietosuojaseloste ei ole sama asia kuin rekisteriseloste/seloste käsittelytoimista, joka on sisäinen dokumentti.
Lisätietoa:
Messi-intra: Tietosuojaohjeistus > Tietosuoja TKI-projekteissa -opas, s. 26
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneiden asiakas- ja rekisteritietojen käsittely muussa kuin niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu. Toisiokäytöstä on säädetty Laissa sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Toissijaisia käyttötarkoituksia ovat: tieteellinen tutkimus, tilastointi, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, viranomaisohjaus ja -valvonta, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävä, opetus ja tietojohtaminen.
Lisätietoa:
Sosiaali- ja terveysministeriö: Toisiolaki mahdollistaa sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisen käytön
Aineiston hävittäminen peruuttamattomasti niin, ettei sitä pysty palauttamaan tunnetuilla teknologioilla. Aineiston tuhoaminen on tehtävä suunnitelmallisesti ja aineiston vahingossa tuhoaminen on estettävä. Tarpeettomat tiedostot on poistettava, kun niitä ei enää tarvita. Aineistoa ei tule säilyttää vain ”kaiken varalta”, vaan säilyttämiselle tulee aina olla peruste.
Lisätietoa:
Tietoarkisto, Aineistonhallinnan käsikirja: Aineiston hävittäminen
Tieto, joka liittyy elossa oleviin henkilöihin, jonka perusteella henkilön tai joukon henkilöitä (esim. samaan talouteen kuuluvat) voi tunnistaa suoraan tai välillisesti, esim. yhdistelemällä eri tunnisteita. Tunnisteet voivat liittyä fyysisiin, psyykkisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai sosiaalisiin tekijöihin. Suoria tunnisteita ovat esimerkiksi koko nimi, henkilötunnus jne. Epäsuoria tunnisteita ovat esimerkiksi puhelinnumero, auton rekisteritunnus, harvinainen ammattinimike jne.
Lisätietoa:
Tietoarkisto, Aineistonhallinnan käsikirja: Tunnisteellisuus ja anonymisointi
Tietoarkisto, Aineistonhallinnan käsikirja: Tunnistetaulukko
Kaikki tutkimuksessa tai projektissa käytetty aineisto sähköisessä tai fyysisessä muodossa. Turun ammattikorkeakoulussa tämä tarkoittaa henkilökunnan tai opiskelijoiden TKI-toiminnassa tuottamia aineistoja, joita ovat esimerkiksi mittaustulokset, tilastot, kuva- ja äänitallenteet, haastattelujen litteroinnit, kyselyaineistot, kenttätyöhavainnot ja fyysiset näytteet.
Lisätietoa:
Turun AMK:n datatuki: Aineistonhallinnan opas
Creative Commons. https://creativecommons.org/
Enisa (2019). Pseudonymisation techniques and best practices. https://www.enisa.europa.eu/publications/pseudonymisation-techniques-and-best-practices
EU (2016). Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:02016R0679-20160504
EU (2021). Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva valvonta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/LSU/?uri=CELEX:32021R0821
Fairdata.fi. FAIR-periaatteet. https://www.fairdata.fi/tietoa-fairdatasta/fair-periaatteet/
Finn-ARMA-verkosto (2025). Tutkimushallinnon sanasto. https://iri.suomi.fi/terminology/tuha/
Itä-Suomen yliopisto (UEF). Tutkimusaineistonhallinnan perusteet. https://sites.uef.fi/rdm/
Jyväskylän yliopisto. Eettiset kysymykset ja aineistonhallinta. https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/aineistonhallinta/ohjeet/eettiset-kysymykset
Jyväskylän yliopisto. Tutkimusaineistojen dokumentaatio. https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/aineistonhallinta/ohjeet/dokumentaatio
Kansallisarkisto. Mitä arvonmääritys ja seulonta ovat? https://kansallisarkisto.fi/mita-arvonmaaritys-ja-seulonta-ovat
Kansalliskirjasto. Pitkäaikaissäilytys. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/verkkoaineistot/pitkaaikaissailytys
Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/500
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2019/552
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, ”Julkisuuslaki”. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/621#chp_6__heading. Erityisesti § 24.7-8, .10, .14, .16-17, .20-23, .25, .29, .31-32, ja § 27-28.
Messi-intranet: Tukipalvelut - IT-palvelut - Tiedon luokittelu. https://tuas365.sharepoint.com/sites/Tukipalvelut/SitePages/Tiedon-luokittelu.aspx
Messi-intranet: Työelämäyhteistyö ja TKI - Tutkimus, kehitys ja innovaatiot - Open Science. Tutkimusaineistonhallinnan toimintaperiaatteet Turun ammattikorkeakoulussa
Messi-intranet: Työelämäyhteistyö ja TKI - Tutkimus, kehitys ja innovaatiot - Tietosuojaohjeistus. https://tuas365.sharepoint.com/sites/Tyoelamayhteistyo-ja-TKI/SitePages/Tietosuojaohjeistus.aspx
Messi-intranet: Työelämäyhteistyö ja TKI - Tutkimus, kehitys ja innovaatiot - Tutkimusetiikka. https://tuas365.sharepoint.com/sites/Tyoelamayhteistyo-ja-TKI/SitePages/Tutkimusetiikka.aspx
Sosiaali- ja terveysministeriö: Toisiolaki mahdollistaa sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisen käytön. https://stm.fi/sote-tiedon-hyodyntaminen
Tietoarkisto. Aineistonhallinnan käsikirja. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/
Tietosuojavaltuutetun toimisto. Organisaatiot - Henkilötietojen käsittely. https://tietosuoja.fi/henkilotietojen-kasittely
Tietosuojavaltuutetun toimisto. Tieteellinen tutkimus. https://tietosuoja.fi/tieteellinen-tutkimus
Turun ammattikorkeakoulu, datatuki. Aineistonhallinnan opas. https://libguides.turkuamk.fi/datanhallinnanopas
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö. https://tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Ulkoministeriö. Vientivalvonta. https://um.fi/vientivalvontaan-liittyvat-palvelut-ja-ohjeet
UNESCO. UNESCO Recommendation on Open Science. https://www.unesco.org/en/open-science/about
Tässä oppaassa on Turun AMK:n ohjeet aineistonhallinnasta.
Opas on päivitetty syksyllä 2024.
Sanasto on koottu Sensitiivisen tutkimusaineiston tietoturvallisen tutkimusympäristön kehittäminen (S3T) -projektissa vuonna 2025.
Turun ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK 2023). Käytäntöä sovelletaan siihen sitoutuneissa organisaatioissa kaikkeen tieteelliseen, taiteelliseen ja muuhun tutkimustoimintaan sekä TKI-hankkeisiin näiden elinkaaren eri vaiheissa. Hyvät tieteelliset menettelytavat ovat laajasti ymmärrettynä myös osa TKI-toimintaa tekevän yhteisön laatujärjestelmää (katso tarkemmin TENKin ohjeen luvat 2.3. ja 3.1.). Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat tutkimusaineistonhallinnan näkökulmasta esim. eettiset aineistonhankinta- ja analysointimenetelmät, sekä tekijyydestä ja TKI-hankkeiden aineistojen käyttö- ja omistusoikeuksista sopiminen. Hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa ensisijaisesti jokainen tutkimusryhmän jäsen itse.
Lisätietoa: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Hyvä tieteellinen käytäntö