Aineiston käsittely kattaa aineiston keräämisen ja analysoinnin. Tutkimuksen elinkaaren kannalta käsittelet aineistoa pääasiassa tutkimuksen toteutusvaiheessa. Voit joutua käsittelemään aineistoa myös tutkimuksen päättymisen jälkeen, jos esimerkiksi aiot avata aineiston tai käyttää sitä jatkotutkimuksessa.
Tutkimusmenetelmiä tarvitaan tutkimuksen toteuttamisessa ja tulosten aikaansaamisessa. Tutkimuksen toteutusvaiheen aikana voit käyttää useita eri tutkimusmenetelmiä, esimerkiksi yhtä menetelmää aineiston keräämisessä ja toista aineiston analysoinnissa.
Pohdi tutkimuksen toteutusvaiheessa, miten dokumentoit tutkimuksen kulun ja käytetyt tutkimusmenetelmät ja miten voisit jakaa ne avoimesti. Hyvällä dokumentoinnilla varmistat, että tutkimus on tehty laadukkaasti, mikä helpottaa tulosten raportointia ja tiedonvälitystä tutkimuksesta esimerkiksi hankkeen uusille työntekijöille tai jos tutkimuksen päätyttyä päätät uudelleenkäyttää aineistoa esimerkiksi hankevalmistelussa ja jatkotutkimuksessa.
Dokumentointi on edellytys uudelleenkäytölle. Selkeä dokumentointi on erityisen arvokasta silloin, kun tutkimustulokset halutaan tarkistaa toistamalla tutkimuksessa tehdyt kokeet. Dokumentointi kannattaa tehdä muistiinpanojen, valokuvien, koodikirjojen, kenttä- ja laboratoriopäiväkirjojen yms. avulla ja tallentaa esimerkiksi seuraavat tiedot:
Seuraa dokumentoinnissa oman tieteenalan käytäntöjä. Luo tutkimusaineiston yhteyteen README-tiedosto, jossa kuvaat aineistokokonaisuuden ja sen dokumentoinnin, lisätietoja alla.
Tutkimusaineiston mukana tulee aina olla sen sisältöä kuvaava ja dokumentoiva README-tiedosto. Kuvailet siinä lyhyesti aineiston yleiset kuvailutiedot, joista voit myöhemmin muodostaa aineiston metatiedot. Readme-tiedosto kannattaa rakentaa niin, että se etenee loogisesti eikä sen sisällön ymmärtämiseen tarvitse tietää alasta tai projektista mitään muuta.
Alla on kaksi esimerkkitiedostoa, joista voit katsoa mallia projektikohtaisen ja aineistokohtaisen README-tiedoston tekoon.
PROJECT INFORMATION
Study/project title*:
Description*: <provide a short description of the study/project>
Project period:
Project funder:
Funding decision:
Organisations:
Principle Investigator*:
Storage period*: <provide the end of the project data storage period>
Link to data management plan:
FILES & FOLDERS
Folder structure: <default: Code, Data, Doc, Temp. Add user folders if necessary>
File naming conventions: <i.e. YYYYMMDD_datasetname_vX.X_revXX>
File formats: <provide a list of all file formats present in this project>
THIS README FILE
Date: <YYYY-MM-DD>
Created by: <name>
GENERAL INFORMATION
Dataset title*:
Description*: <provide description of the dataset, steps used, content and purpose>
Licence and access*:
Publication date*:
Key words*:
Authors*: <name and ORCID>
Publisher*: <person or organization>
Storage period*: <provide the end of the research data storage period>
Persistent identifier: <if any>
FILES & FOLDERS
Folder structure: <default: Code, Data, Doc, Scratch. Add user folders if necessary>
File naming conventions: <i.e. YYYYMMDD_datasetname_vX.X_revXX>
File formats: <provide a list of file formats present in this dataset>
DATA COLLECTION
Institutional catalog ID (if applicable):
Date of data collection: <provide single date, range, or approximate date: <YYYY-MM-DD>
Link to electronic lab book (codebook) where the following is described:
Methods used for data collection (including references, documentation, links):
Geographic location of collection (if applicable):
Experimental & environmental conditions of collection (if applicable):
Standards and calibration for data collection (if applicable):
Uncertainty, precision and accuracy of measurements (if applicable):
Known problems & caveats (sampling, blanks, etc.):
Codes or symbols used to record missing data with description (if applicable):
Link to data dictionary (if applicable):
THIS README FILE
Date: <YYYY-MM-DD>
Creator: <NAME>
Tutkimusmenetelmien avaamisella pyritään lisäämään tutkimuksen laatua, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tutkimusmenetelmä voi kattaa tutkimuksen eri vaiheet mukaan lukien tutkimusaineiston keräämisen, tutkimusympäristön dokumentoinnin ja tutkimukseen sisältyvän analyysin ja johtopäätökset. Tutkimusmenetelmä voidaan julkaista esimerkiksi vertaisarvioidulla alustalla.
Tutkimusmenetelmien avoimuuteen voidaan soveltaa samoja FAIR-periaatteita kuin tutkimusaineiston avoimuuteen. Tutkimusmenetelmien löydettävyys (Findable), saavutettavuus (Accessible), yhteentoimivuus (Interoperable) ja uudelleenkäytettävyys (Reusable) tukee osaltaan tutkimusaineiston avoimuutta ja käyttöä uudessa tutkimuksessa tai innovaatioprojektissa. Lisäksi tutkimusmenetelmien avoimuutta voidaan tukea esimerkiksi avoimella lisensoinnilla.
Tutkimusmenetelmien avaaminen edellyttää niiden vastuullista hallintaa. Dokumentoinnilla on keskeinen rooli tutkimusmenetelmien vastuullisessa hallinnassa, minkä avulla oleelliset metodologiset vaiheet voidaan jäljittää. Lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota versiointiin ja varmuuskopiointiin.
Tutkimusinfrastruktuurien avoimuus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaista toimintaa. Tutkimusinfrastruktuuri voi muodostua tutkimuksen kannalta oleellisista laitteista, tietokannoista, aineistoista ja palveluista. Ne mahdollistavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön, joka ei välttämättä rajoitu korkeakoulukentän sisälle, vaan niitä voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa innovaatioiden synnyttämiseen ja jakamiseen.
Tässä oppaassa on Turun AMK:n ohjeet aineistonhallinnasta.
Opas on päivitetty syksyllä 2024.
FAIR-periaatteet on kehitetty laajassa, kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja ne julkaistiin vuonna 2016. FORCE11-yhteisö osallistui FAIR-periaatteiden kommentointiin ja jakaa tietoa niiden käyttöönoton tueksi. Periaatteiden noudattamisesta on EU:n neuvoston linjaus ja opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut noudattamaan niitä.
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus julkaistiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osalinjaus tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta julkaistiin 2021 ja toinen osalinjaus tutkimusmenetelmien avoimesta saatavuudesta julkaistiin 2023.
Suomen Akatemian sivulla kerrotaan tutkimusinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista.
Kaikkea aineistoa ei välttämättä tarvitse kerätä itse. Sopivia aineistoja voi olla jo tarjolla, esim. rekisteriaineistoja tai erilaisista data-arkistoista saatavilla olevaa avointa dataa, ks. esim.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Ei koske kuvia tai videoita, ellei erikseen mainittu.