Siirry pääsisältöön

Aineistonhallinnan opas: Aineiston käsittely

Mitä aineiston käsittelyllä tarkoitetaan?

Aineiston käsittely kattaa aineiston keräämisen ja analysoinnin. Tutkimuksen elinkaaren näkökulmasta aineiston käsittely tapahtuu pääasiassa tutkimuksen toteutusvaiheessa. Aineiston käsittelylle voi kuitenkin ilmetä tarve myös tutkimuksen päättymisen jälkeen, jos aineistoa esimerkiksi tarvitaan jatkotutkimuksen valmistelussa tai toteutuksessa

Tutkimusmenetelmiä hyödynnetään tutkimuksen toteuttamiseksi ja tulosten aikaansaamiseksi. Tutkimuksen toteutusvaiheen aikana on tavanomaista käyttää useita eri tutkimusmenetelmiä esimerkiksi yksittäistä menetelmää aineiston keräämiseksi ja toista aineiston analysointiin.

Aineistonhallinta projektin toteutusvaiheessa

Tutkimuksen toteutusvaiheessa on hyvä pohtia, miten tutkimuksen kulku ja käytetyt tutkimusmenetelmät dokumentoidaan ja miten ne voitaisiin mahdollisesti saattaa avoimiksi. Hyvällä dokumentoinnilla varmistetaan tutkimuksen laadukas toteutus, mikä helpottaa tulosten raportointia ja tiedonvälitystä myös tutkimuksen aikana esimerkiksi hankkeen uusille työntekijöille. Tutkimuksen päätyttyä voi ilmetä tarve aineiston uudelleenkäytölle esimerkiksi hankevalmistelussa ja jatkotutkimuksen toteuttamisessa. Dokumentointi on edellytys uudelleenkäytölle. Erityisen arvokasta dokumentointi on silloin, jos tutkimustulokset pyritään varmistamaan tutkimukseen sisältyneiden kokeiden toistamisella.

Dokumentointi kannattaa tehdä muistiinpanojen, valokuvien yms. avulla vaikkapa seuraavista näkökulmista:

  • Käytetyt instrumentit ja laitteet
  • Laitteiden kalibrointi ja eri muuttujien arvot
  • Käytetyt koodit ja ohjelmistot
  • Miten ja milloin aineisto on kerätty
  • Miten aineistoa on käsitelty, kuka ja milloin
  • Eri versioiden hallinta
  • Laadunvarmistusprosessit

Dokumentoinnissa kannattaa seurata oman tieteenalan käytäntöjä. Joka tapauksessa tutkimusaineiston yhteyteen voi luoda readme-tiedoston, jossa kuvataan aineistokokonaisuus ja sen dokumentointi.

Mitä tutkimusmenetelmien avaaminen tarkoittaa?

Tutkimusmenetelmien avaamisella pyritään lisäämään tutkimuksen laatua, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tutkimusmenetelmä voi kattaa tutkimuksen eri vaiheet mukaan lukien tutkimusaineiston keräämisen, tutkimusympäristön dokumentoinnin ja tutkimukseen sisältyvän päättelyn. Tutkimusmenetelmä voidaan julkaista esimerkiksi vertaisarvioidulla alustalla.

Useimmiten tutkimusmenetelmien avoimuuteen voidaan soveltaa samoja FAIR data -periaatteita kuin tutkimusaineiston avoimuuteen. Tutkimusmenetelmien löydettävyys (Findable), saavutettavuus (Accessible), yhteentoimivuus (Interoperable) ja uudelleenkäytettävyys (Reusable) osaltaan myös tukee tutkimusaineiston avoimuutta ja käyttöä uuden tutkimuksen tai innovaatioprojektin yhteydessä. Lisäksi tutkimusmenetelmien avoimuutta voidaan tukea esimerkiksi avoimella lisensoinnilla.

Tutkimusmenetelmien avaaminen edellyttää niiden vastuullista hallintaa. Dokumentoinnilla on keskeinen rooli tutkimusmenetelmien vastuullisessa hallinnassa, minkä ansiosta oleelliset metodologiset vaiheet voidaan jäljittää. Lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota versiointiin ja varmuuskopiointiin.

Mitä ovat avoimet tutkimusinfrastruktuurit?

Tutkimusinfrastruktuurien avoimuus tukee avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaista toimintaa. Tutkimusinfrastruktuuri voi muodostua tutkimuksen kannalta oleellisista laitteista, tietokannoista, aineistoista ja palveluista. Ne mahdollistavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön, joka ei välttämättä rajoitu korkeakoulukentän sisälle, vaan niitä voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa innovaatioiden synnyttämiseen ja jakamiseen.

Hyödynnä valmiita tutkimusaineistoja

Kaikkea aineistoa ei välttämättä tarvitse kerätä itse. Sopivaa aineistoa voi olla jo tarjolla, esim. rekisteriaineistoja tai erilaisista data-arkistoista saatavilla olevaa avointa dataa, ks. esim. 

Etsin - Tutkimusaineistojen hakupalvelu (CSC)

Aila - Tietoarkiston hakupalvelu

Kansainvälisiä tutkimusaineistoarkistoja

Oppaasta

Tämä opas sisältää Turun AMK:n ohjeet aineistonhallinnasta.

Oppaan sisältö on päivitetty kokonaisuudessaan syksyllä 2024.

Lisätietoa tutkimusmenetelmistä ja -infrastruktuureista

FAIR-periaatteet

FAIR-periaatteet on kehitetty laajassa, kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja ne julkaistiin vuonna 2016. FORCE11-ryhmittymä on osallistunut FAIR-periaatteiden kommentointiin ja jakaa tietoa niiden käyttöönoton tueksi. Niiden noudattamisesta on EU:n neuvoston linjaus ja opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osalinjaus tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta julkaistiin 2021 ja toinen osalinjaus tutkimusmenetelmien avoimen saatavuudesta julkaistiin 2023.

Tutkimusinfrastruktuurit

Suomen Akatemian sivusto tutkimusinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista.

Oppaan käyttöoikeudet

   Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Ei koske kuvia tai videoita, ellei erikseen mainittu.