Siirry pääsisältöön

Aineistonhallinnan opas: Aineiston jatkokäyttö

Miten aineiston jatkokäyttöön varaudutaan?

Varaudu aineiston jatkokäyttöön jo suunnitteluvaiheessa sekä aineistoa kerätessä ja analysoitaessa.

  • Pyri tekemään kaikki merkittävät aineistonhallinnan toimet projektin toteutusvaiheen aikana.
  • Aikatauluta ja resursoi toimet, jotta ehdit tekemään ne. Projektin lopun kiireissä asian miettiminen on jo myöhäistä.
  • TKI-toiminnassa syntyvän tutkimusaineiston omistajan tulee projektin päättymisenkin jälkeen viedä loppuun projektin aikana tehdyt päätökset aineiston mahdollisesta (pitkäaikais-)säilyttämisestä, tuhoamisesta ja avaamisesta.
  • Varmista rahoituspäätöksestä tai konsortiosopimuksesta, mitä siinä on sovittu aineiston jatkokäytöstä/tuhoamisesta.

Uudelleenkäyttö Turun AMK:ssa

TKI-projektissa syntynyt aineisto on tärkeää saada hyötykäyttöön projektin tavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Projektissa syntyneitä aineistoja voi uudelleenkäyttää esim. Turun AMK:n tutkimusryhmissä ja opetuksessa, tai avaamalla aineistot laajempaan jatkokäyttöön. Aineistojen käyttöastetta kannattaa seurata projektin päättymisen jälkeen.

Arkistointi

TKI-projektissa syntyneen aineiston suhde arkistointiin on tällä hetkellä tulkinnanvarainen. Vaikka Kansallisarkisto on määritellyt aineistot arkistoitaviksi, tutkimusaineistoa ei ole aina tarkoituksenmukaista arkistoida (esim. sensoreiden keräämä data). Sopivia arkistointiratkaisujakin on vähän.

Tuhoaminen

Jos aineiston säilytykselle tai jatkokäytölle ei ole tarvetta tai lupaa, aineisto tulee tuhota niin, ettei sitä pysty palauttamaan laitteen muistista. Tiedon lopulliseen hävittämiseen on olemassa erilaisia ohjelmia, jotka perustuvat esimerkiksi tietojen ylikirjoittamiseen tai kiintolevyn magnetointiin. Tallennusväline voidaan myös murskata mekaanisesti lukukelvottomaksi.

Mitä aineiston avaaminen tarkoittaa?

Tutkimusaineiston avaaminen tarkoittaa, että se jaetaan muiden käytettäväksi verkossa. Ota aineistoa avatessa huomioon ainakin seuraavat asiat:

  • Avaa vain anonyymeja tai sellaisia aineistoja, joissa ei ole henkilötietoja.
  • Avaaminen ei saa olla ristiriidassa lainsäädännön, tietosuojan, tutkimusetiikan tai solmittujen sopimusten kanssa.
  • Informoi aineiston säilytystavoista ja mahdollisesta avaamisesta tutkittavia etukäteen.
  • Sovi etukäteen, jos haluat rajata aineiston uudelleenkäyttöä käyttöoikeuslisenssillä.
  • Voit avata aineiston myös vain osittain.
  • Voit avata aineiston embargollisena (avataan tietyn ajan jälkeen).
  • Huomioi aineistoa avattaessa, että et avaa ammattikorkeakoululle kriittistä tai arvokasta aineistoa, et ainakaan arvioimatta mahdollisen avoimuuden tuottamaa lisäarvoa.

Aineistojen jatkokäytön edistämiseksi avattavien aineistojen tulee olla FAIR-periaatteiden mukaisia. FAIR-periaatteita noudattava tutkimusaineisto on löydettävää (Findable), saavutettavaa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleenkäytettävää (Reusable).

Metatiedot

Kiinnitä tutkimuksen aikana erityistä huomiota aineiston kuvailuun, esimerkiksi README-tiedostoon tai tutkimuspäiväkirjaan, sillä projektin ja aineistonhallinnan lopussa tarvittavia metatietoja on lähes mahdoton luoda tyhjästä. Metatiedot tulee luoda riippumatta siitä, avataanko varsinaista aineistoa vai ei, sillä metatietoja tarvitaan Turun AMK:n sisäisessä aineiston uudelleenkäytössä.

Vaikka et avaisi varsinaista tutkimusaineistoa uudelleenkäyttöön metatiedot jakamalla voit kertoa kiinnostuksenkohteistasi sekä annat ulkopuolisille tahoille mahdollisuuden pyytää lupaa aineiston käyttöön tai ehdottaa siihen perustuvaa yhteistyötä. Useimmiten metatiedot voi avata, vaikka itse tutkimusaineistoa ei.

Varmista ennen metatietojen avaamista, että niiden jakamiselle ei ole estettä. Esimerkiksi yritysten kanssa toimiessa on hyvä pitää mielessä, että ne eivät välttämättä halua julkaista jonkin tietyn aiheen ympärillä tehtyä aineistotyötä.

Valmiin TKI-projektin aineiston metatiedot voi tallentaa Turun AMK:n Justus-palveluun, lisätietoa datasupport@turkuamk.fi.

Data-artikkelit

Avoimen tieteen kehittyminen on vahvistanut itsenäisten data-artikkelien asemaa. Data-artikkeli on tekstiltään tavallista journal-artikkelia lyhyempi kuvaus artikkelin yhteydessä avatusta aineistosta. Sellaisenaan data-artikkeli on hyvä tapa saada aineistolle lisää näkyvyyttä perinteisen julkaisun muodossa. Samalla kannattaa myös harkita metodiblogin kirjoittamista – se on kätevä vaihtoehto TKI-prosessin dokumentoinnille ja osaltaan lisää merkittävästi TKI-aineiston uudelleenkäytettävyyttä.

Esimerkkejä data journaleista

Oppaasta

Tässä oppaassa on Turun AMK:n ohjeet aineistonhallinnasta.

Opas on päivitetty syksyllä 2024.

Tutustu myös näihin oppaisiin

Muistilista tutkimusaineiston julkaisemiseen/avaamiseen

  1. Sovi ajoissa aineiston omistajuudesta.
  2. Mieti jo tutkimusta suunnitellessasi, missä aiot julkaista aineistosi.
  3. Huomioi data-arkiston vaatimukset dokumentaatiolle, metatiedolle ja tiedostoformaateille.
  4. Muista tutkittavien tietosuoja.
  5. Valitse aineistolle sopiva avoin lisenssi.

Lisätietoa: Larmo, Kuusniemi, Fuchs (2018). Tutkijan muistilista tutkimusdatan julkaisemiseen. Vastuullinen tiede -sivusto.

Lisätietoa

TKI-projektien sopimusasiat

Aineiston omistajuus ja käyttöoikeuksiin liittyvät asiat, ole yhteydessä AMK:n Sopimuspalveluihin.

sopimuspalvelut@turkuamk.fi

Sopimukset ja sopimuspankki (Messi-intranet)

Uudelleenkäyttölisenssit

CC-lisenssin valintakaavio

Open Data Commons -lisenssit

Oppaan käyttöoikeudet

   Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Ei koske kuvia tai videoita, ellei erikseen mainittu.