Aineistonhallinnan opas: Aineiston jatkokäyttö

Miten aineiston jatkokäyttöön varaudutaan?

Aineiston jatkokäyttöön kannattaa varautua jo suunnitteluvaiheessa sekä aineistoa kerätessä ja analysoitaessa.

Kaikki merkittävät aineistonhallinnan toimet on syytä tehdä projektin toteutusvaiheen aikana. Käytännössä tämä voi kuitenkin olla hankalaa aikatauluun tai tulosten julkaisemiseen liittyvistä syistä. TKI-aineiston omistajan tulee projektin päättymisenkin jälkeen viedä loppuun projektin aikana tehdyt päätökset TKI-aineiston mahdollisesta säilyttämisestä, tuhoamisesta, avaamisesta ja arkistoinnista.

Projektissa syntynyt TKI-aineisto on tärkeää saada hyötykäyttöön projektin tavoitteiden saavuttamisen jälkeenkin. Projektissa syntyneet TKI-aineistoja voi hyödyntää esim. Turun AMK:n tutkimusryhmätoiminnassa ja koulutuksessa, tai avaamalla aineistot. Aineistojen käyttöastetta on hyvä seurata projektin päättymisenkin jälkeen. 

TKI-aineiston suhde arkistointiin on tällä hetkellä tulkinnanvarainen. Vaikka Kansallisarkisto on määritellyt TKI-aineistot arkistoitaviksi, tutkimusaineistoa ei ole aina tarkoituksenmukaista arkistoida (esim. sensoreiden raakadata).

Jos aineiston säilytykselle tai jatkokäytölle ei ole tarvetta tai lupaa, aineisto tulee tuhota niin, ettei sitä pysty palauttamaan laitteen muistista.

Mitä aineiston avaaminen tarkoittaa?

Tutkimusaineistojen avaaminen tarkoittaa, että ne tarjotaan myös muiden käytettäväksi.

• Vain anonyymeja aineistoja voi avata.
• Avaaminen ei saa olla ristiriidassa lainsäädännön, tietosuojan, tutkimusetiikan tai sopimusten kanssa.
• Aineiston säilytystavoista ja mahdollisesta avaamisesta on informoitava tutkittavia.
• Aineiston voi avata vain osittain.
• Aineiston voi avata embargollisena (avataan tietyn ajan jälkeen).
• Aineistoa avattaessa on huomioitava, että ei avata ammattikorkeakoululle kriittistä tai arvokasta aineistoa, ei ainakaan arvioimatta mahdollisen avoimuuden tuottamaa lisäarvoa.

Aineistojen jatkokäytön edistämiseksi avattavien aineistojen tulisi olla FAIR-periaatteiden mukaisia. FAIR-periaatteita noudattava tutkimusaineisto on löydettävää (Findable), saavutettavaa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleenkäytettävää (Reusable).

Metatiedot

Tutkimuksen aikana on hyvä kiinnittää erityistä huomiota metatietojen tuottamiseen ja rikastamiseen, sillä projektin ja aineistonhallinnan lopussa tarvittavia metatietoja on hyvin vaikea luoda tyhjästä. Metatiedot tulee luoda riippumatta siitä, avataanko varsinaista aineistoa vai ei, sillä metatietoja tarvitaan myös omien aineistojen käyttöön. Myös organisaatio tällaista tietoa omista aineistoistaan niiden käyttämiseksi.

Toisaalta vaikka itse tutkimusaineistoa ei avattaisikaan, pelkät metatiedot avaamalla viestitään kiinnostuksenkohteista sekä annetaan mahdollisuus ulkopuolisille tahoille pyytää lupaa aineistojen käyttöön tai ehdottaa niihin pohjautuvaa yhteistyötä. Yleensä metatietojen avaaminen on mahdollista vaikka itse tutkimusaineistoa ei voisi avata mutta ennen metatietojen avaamista kannattaa varmistaa, että sille ei ole estettä. Esimerkiksi yritysten kanssa toimiessa on hyvä pitää mielessä, että ne eivät välttämättä halua julkaista jonkin tietyn aiheen ympärillä tehtyä aineistotyötä.

Data-artikkelit

Avoimen tieteen kehittyminen on vahvistanut itsenäisten data-artikkelien asemaa. Data-artikkeli on tekstiltään tavallista journal-artikkelia lyhyempi kuvaus artikkelin yhteydessä avatusta aineistosta. Sellaisenaan data-artikkeli on hyvä tapa saavuttaa aineistolleen lisää näkyvyyttä perinteisen julkaisun muodossa. Julkaisemisen osalta kannattaa myös harkita metodiblogin kirjoittamista – se on näppärä vaihtoehto TKI-prosessin dokumentoinnille ja osaltaan lisää merkittävästi TKI-aineiston uudelleenkäytettävyyttä.

Oppaasta

Tämä opas sisältää Turun AMK:n ohjeet aineistonhallinnasta.

Oppaan sisältö on päivitetty kokonaisuudessaan syksyllä 2024.