Skip to main content

Avoin TKI-toiminta Turun AMK:ssa - aineistonhallinnan opas: TKI-aineiston löytyvyys

TKI-aineistojen löytyvyys ja käytettävyys

Tietojen laadun vaaliminen on keskeinen hyvän tutkimustiedon hallintatavan vaatimuksista. Hyvän tutkimustiedon hallintatavan tuloksena tietoja ei asiattomasti muuteta, tiedot eivät vahingoitu tai häviä käsittelyprosessin aikana ja tietojen virheettömyyteen ja laatuun voidaan luottaa. Nämä ovat itseisarvoja, joista ei tule aiheettomasti tinkiä. Tietojen laatua ja virheettömyyttä varmistavat toimenpiteet tulee kuitenkin aina suhteuttaa tiedon merkitykseen ja tärkeyteen. Mitä tärkeämpi tieto, sitä enemmän kannattaa panostaa sen laatuun ja virheettömyyteen. Tietojen käyttötarkoitus ohjaa niiden hallintaa ja huolellinen dokumentointi ja kuvailu on tärkeää. - See more at: http://avointiede.fi/mita-avoimuus-on#sthash.7IgiEqqw.dpuf

TKI-hankkeissa syntynyt aineisto tulee hallita siten, että se täyttää FAIRdatan (findability, accessibility, interoperability, reusability) määritelmän. Kuvailutiedot siis varmistavat, että aineistot ovat löydettävissä, saavutettavissa, yhteiskäytettävissä ja uudelleenkäytettävissä.

Lisätietoja kansallisen tason FAIRdata-palveluista.

Aineiston kuvailu - metatiedot

Metatieto (metadata) on tutkimusaineistojen kuvailutietoja. Metatietoja ovat mm. tutkimusaineiston tarkoitus, sisältö, sijainti, tekijät, omistajuus ja käyttöehdot. Metatieto on tietoa tutkimusaineiston sisällön ymmärtämiseksi, verifioimiseksi ja mahdollisen uudelleenkäytön arvioimiseksi. Ilman metatietoja aineistot eivät ole haettavissa eivätkä löydettävissä. Metatieto auttaa myös aineistoon viittaamisessa.

  • Kuvaileva metatieto kuvaa aineiston sisältöä ja luonnetta, esim. nimi, tekijä, aiheet, avainsanat, kustantaja.
  • Hallinnollinen metatieto kuvaaaineiston hallinnan tekniset vaatimukset ja käyttöehdot.
  • Rakenteellinen metatieto kuvaa tutkimusaineiston rakennetta ja sen järjestystä.

Myös verkossa käytettävät pysyväistunnisteet (PID), kuten URN, DOI, ORCID ovat metatietoa. Ne ovat uniikkeja tunnuksia, joilla yksilöidään esim. julkaisuja, henkilöitä ja tutkimusaineistoja. Monet julkaisuarkistot luovat automaattisesti aineistolle pysyväistunnisteen (esim. Etsin).

Turun ammattikorkeakoulun käyttämä metatietoformaatti mukailee Etsin-palvelun vaatimuksia ja tulee olemaan yhteensopiva tulevan Qvain-palvelun kanssa. Qvain on Kansalliskirjaston palvelu, jonka kautta aineistoja pystytään kuvailemaan metatietojen avulla siten, että aineistot ovat helposti löydettävissä Etsimen kautta.

ORCID -tutkijan tunnisteen voi tutkja luoda itselleen maksutta, ks. lisää ORCID-tunnisteesta Turun AMK:n Avoin julkaiseminen - Open Access  -oppaasta.

"Laadukas metatieto on tutkimusaineiston käyntikortti, jonka tutkija voi antaa tutkimusaineistostaan siitä kiinnostuneille".

Tutkimusaineistojen ja -datan säilytystarpeen arviointi

Tutkimusaineistojen säilyttämistä ohjataan Turun ammattikorkeakoulun avoimen TKI-toiminnan periaatteilla. Säilytystarpeeseen ja -tapaan vaikuttavat myös rahoittajien vaatimukset, yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset sekä eettiset ja lainsäädännölliset tekijät.  Lisäksi tutkimusjulkaisun kustantaja (esim. Nature, PLoS) voi vaatia, että tutkimuksen pohjana oleva aineisto on avoimesti saatavissa.

Säilytystarvetta ja -tapaa voi arvioida myös seuraavilla kriteereillä:

  • aineiston laatu: virheettömyys, aitous, väärentämättömyys, sisäinen ristiriidattomuus, kattavuus, ajantasaisuus, oikeellisuus ja käyttökelpoisuus
  • potentiaaliset käyttäjät
  • aineiston tieteellinen arvo
  • aineiston historiallinen arvo
  • uutuusarvo
  • kaupallinen potentiaali
  • ainutlaatuisuus
  • pitkittäistutkimuksen tarve
  • soveltuvuus uusiin käyttötarkoituksiin
  • onko aineiston kerääminen helposti toistettavissa vai onko se hankalaa tai jopa mahdotonta
  • aiheuttaako vastaavan aineiston kerääminen merkittäviä kustannuksia
  • mitä kustannuksia aineiston tuhoamisesta koituu
  • onko aineistosta mahdollista tehdä uusia analyysejä.
     

Säilystarpeen arviointi liittyy kiinteästi tutkimusaineiston säilytyspaikan valintaan ja aineiston mahdolliseen avaamiseen. Em. mainitut kriteerit auttavat hahmottamaan, minkä tasoinen tallennus on tarpeen – riittääkö, että data on tutkijalla itsellään, säilytetäänkö se organisaation data-arkistossa vai onko se tarpeen tallentaa joko kansalliseen tai kansainväliseen data-arkistoon.

Data-arkiston voi olla yleinen tai tieteenalakohtainen. Sen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota mm. arkiston ylläpitäjän maineeseen ja luotettavuuteen, turvallisuuteen, säilytysaikaan ja muihin säilytysehtoihin sekä käytön tilastointiin.

Etsin -palvelu tutkimusaineistojen metatiedoille

Etsin on kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelu, jolla voi sekä kuvailla tutkimusaineistoja että etsiä niitä.

Etsin-palvelussa kuvailluille tutkimusaineistoille generoituu pysyväistunniste, jonka avulla voi linkittää tutkimusaineiston tiedot esimerkiksi julkaisuun, ansioluetteloon tai ORCID -tunnisteeseen.